SEO-blogi

Ajatuksia suomalaisen huoltamotoiminnan sisältä ja ulkoa.

HINTATASO JA KOTIMAISUUS RATKAISEVAT SUOMALAISAUTOILIJAN HUOLTOASEMAN VALINNAN

Maaliskuussa 2017 teetimme Taloustutkimuksella tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää suomalaisten käsityksiä ja mielikuvia autoilusta. Internetpaneelilla toteutettuun tutkimukseen vastasi 1029 suomalaista maaliskuun 2017 aikana.Käsittelen tutkimustuloksia blogissani kolmen postauksen mittaisena sarjana. Kolmannessa ja viimeisessä osassa käsittelen suomalaisten mieltymyksiä huoltoasemaa valittaessa.

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisista 85 prosenttia pitää hintaa odotetusti tärkeimpänä tekijänä huoltoasemaa valittaessa. Toiselle sijalle nousi hieman yllättäen huoltoaseman kotimaisuus, jota 59 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä.

Kotimaisuus nousi erittäin tärkeäksi eläkeläisten (70%), yrittäjien ja johtavassa asemassa olevien (60%), mutta myös opiskelijoiden ja koululaisten (57%) sekä toimihenkilöiden (57%) keskuudessa. Lisäksi naiset (62%) pitivät kotimaisuutta hieman tärkeämpänä kriteerinä huoltoaseman valinnalle kuin miehet (55%).

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset (30%) arvostavat myös ravintolapalveluja valitessaan huoltoasemaa. Ensisijaisesti suomalaiset haluavat huoltoasemilta kotiruokaa (55%), kun pikaruoan kannattajia oli vain 23% vastaajista.

Tutkimustulokset näyttävätkin ilahduttavilta SEO:n näkökulmasta. Meillä kun käytetään vain kotimaassa jalostettua polttoainetta, panostetaan asemilla laadukkaaseen ja monipuoliseen kotiruokavalikoimaan sekä myydään edullisia polttoaineita

66 osumaa
0 kommenttia

SUOMALAISET HALUAVAT ENEMMÄN UUSIUTUVIA POLTTOAINEITA

Teetimme maaliskuussa 2017 Taloustutkimuksella tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää suomalaisten käsityksiä ja mielikuvia autoilusta. Internetpaneelilla toteutettuun tutkimukseen vastasi 1029 suomalaista maaliskuun 2017 aikana. Käsittelen tutkimustuloksia blogissani kolmen postauksen mittaisena sarjana. Toisessa osassa käsittelen suomalaisten mieltymyksiä uusiutuvista polttoaineista.

Tutkimustuloksista selviää, että 93 prosenttia suomalaisista kokee, että autojen polttoaineissa pitäisi käyttää nykyistä enemmän uusiutuvia energianlähteitä. Erityisesti nuoret ja naiset (97%) pitävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja kehitystä autojen polttoaineiksi tärkeinä. Miehillä vastaava luku oli 90 prosenttia.

Tutkimuksen pohjalta voinen todeta, että suomalaiset ovat selvästi omaksuneet ympäristöystävällisyyden merkityksen autoilussa. Täten huoltoasemaliiketoiminnan on seurattava aikaansa ja kannettava vastuunsa. Olemmekin SEO:lla lisänneet arvoihimme uusiutuvan, jota tavoittelemme panostamalla uusiutuvien polttoaineiden kehitykseen ja pyrimme samalla luomaan yhä enemmän ympäristöystävällisiä.

Tutkimustuloksista selviää myös, että yli puolet suomalaisista olisivat valmiita maksamaan hieman enemmän uusiutuvista polttoaineista. Erityisesti dieselin osuuden uskotaan vähenevän tulevaisuudessa.

Vaikka hinta tulee varmasti olemaan edelleen se tärkein yksittäinen tekijä polttoaineen myynnissä, uusiutuvat energiamuodot ovat tulleet yhä keskeisemmäksi osaksi yksityisautoilua. Uskon trendin kasvavan tulevaisuudessa, koska siihen vaikuttavat myös biovelvoitteen täyttöä koskevat määräykset.

117 osumaa
0 kommenttia

TOUR DE PARIS!

Saimme Tour de Parisin päätökseen lauantaina 15.7, jolloin kaikki Rynkeby joukkueet saapuivat Pariisiin. Tunnelma oli sanoinkuvaamaton. Kyynelten valumista poskille oli turha välttää. Nyt se oli ohi. Selvisin koitoksesta ajamalla jokaisen kilometrin ja jokaisen mäen itse. Tämä ei ollut itsestäänselvyys. Ei millään tavalla. Vaikka oma usko tekemiseeni säilyi hyvänä, oli myös hetkiä, jolloin uskoa kolkuteltiin. Ajolasien takana tuli välillä mietittyä niitä pieniä, vielä kovemman taistelun kanssa painivia syöpää sairastavia lapsia. Tai jopa niitä, 100 vuotta sitten Suomen itsenäisyyden puolesta taistelevia sotilaita. Presidentin tukikirje kävi myös useaan otteeseen mielessä. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta näin se oli.

Viikko koostui ensin laivamatkasta Vuosaaresta Travemundeen ja sen jälkeen seitsemästä ajopäivästä. Ajopäivien etapit olivat pituudeltaan150 kilometristä yli 200 kilometriin. Pituus riippui hiukan maaston profiilista.Yhteensä kilometrejä tuli hiukan yli 1200. Kaksi ensimmäistä päivää myötäili kauniita Saksan tasamaita. Reittimme halkoi niin kypsyneitä vilja- kuin maissipeltoja. Tiet olivat hyviä ja rengas rullasi vähän liiankin hyvin. Välillä paistoi, välillä satoi. Mutta jaksaminen antoi uskoa loppuviikkoon.

Kolmas päivä oli useimmille uutta. Pidempiä kuin kaksipäiväiset harjoitukset emme olleet ajaneet. Kolmantena päivänä huomasin myös, että hiilihydraattivarastot olivat selkeästi loppuneet ja usein toistuvaan tankkaamiseen piti kiinnittää erityistä huomiota. Jalkojen palautuminen tai ennemmin se, että ne eivät olleet palautuneet, toivat haastekerrointa lisää. Nukkuminen reissussa oli hankalaa. Päivät alkoivat 5.45 herätyksellä ja klossi oli kiinni joka aamu kello 7:15. Minään iltana en päässyt ennen klo 23 nukkumaan. Kahtena yönä onnistuin menettämään yöunet käytännössä kokonaan. Tähän vaikutti kropan "ylikierroksilla" käyminen ja esimerkiksi mäkipäivänä kofeiinin nauttiminen. Iltarutiineihin kuuluin pyörän huoltoa. Vaikka huolto kulki meillä mukana, niin jokapäiväinen pyörän perushuolto kuului pyöräilijän vastuulle. Lisäksi nautimme runsaan illallisen yhdessä ja pidimme tiimipalaverin, jossa kävimme läpi päivän high lightit. Tämä piti sisällän mm. mahdolliset vaaratilanteet, kaatumiset ja onnistumiset. Näiden toimien lisäksi useimmilla oli tarvetta kehonhuollolle tai lääkärin vastaanotolle. Joukkueessamme ajoi kolme lääkäriä, kiropraktikko ja ensihoitajia, joten sen tyyppinen apu oli lähellä.

Neljäs ajopäivä halkoi valtavassa sateessa kolmen maan maisemia. Kävimme lyhyesti Hollannin puolella ennen Belgian puolelle siirtymistä. Teiden kunto muuttui samalla kun poistuimme Saksasta. Autoilijat olivat Belgiassa myös hivenen agressiivisempia kuin Saksassa. Yleisesti ottaen ihmisten suhtautuminen karavaaniimme oli todella upea. Lapset juoksivat tien varsille hurraamaan, kuten myös vanhukset ja perheet yhtälailla. Kertaakaan en nähnyt niitä kansainvälisiä käsimerkkejä, joihin Suomessa törmää useinkin. Kerran poliisisaattue tarjoitui saattamaan meidät Liegen kapungissa hotellille ja toisen kerran paloaseman ohi ajaessa palomiehet laittoivat palosireenit soimaan ja tulivat juosten pihalle kannustamaan. Nämä usein vain muutaman sekunnin kestävät hetket saivat aidon hymyn huulille ja taas jaksoi.

Tour de Paris –viikon kohokohta oli mäkipäivä. Tästä päivästä oli puhuttu koko vuosi. Erityisesti legendaarisesta Belgiassa sijaitsevasta Mur De Huy -mäestä, jota kaikki kunnioittivat. Tätä mäkeä varten olimme harjoitelleet kerta toisensa jälkeen voimavetoja spinningsalissa läpi talven. Tästä huolimatta odotusarvo oli, että tätä mäkeä ei pystyisi läheskään kaikki polkemaan. Ei sisäkurviin, varo edessä kaatuilevia pyöräilijöitä, mielummin satulasta kuin putkelta, pienimmällä vaihteella. Siinä oli valmentajan antamia ohjeita mäkeen. Mäki ei ollut pitkä. Ainoastaan 1,3 kilometriä. Siihen piti hetkellisesti panostaa kaikki. Omat tuntemukset olivat jo 200 metrin jälken sellaiset, että haaveeksi jää polkeminen. Jotenkin kummasti metri toisensa jälkeen matka eteni. Ja juuri siinä vaiheessa kun ajattelin etten vaan pysty enää, kuulin huoltotiimimme huudot lakipisteeltä ja se antoi jotenkin ihmeellisesti vielä voimanrippeitä ja ymmärrystä, että lähellä huippua ollaan. Hengitys vihelsi ja jalat tärisi, mutta jollain käsittämättömällä tavalla mäki tuli poljetuksi ylös. Tunne oli uskomaton. Miten voi samaan aikaan tuntua niin pahalta mutta hyvältä kuitenkin. Toinen matkan fyysisistä päätavoitteistani oli suoritettu. Toinen on se, että ajan loppuun saakka kaikki kilometrit.

Mäkipäivän jälkeen alkoi henkinen taistelu. Kaikkien voimat oli viety mäkiin ja seuraavan päivän 200 km:n etappi tuntui käsittämättömän pitkältä. Alkuun mainitsin erilaisia ajatuksia, joita ajolasien takana kävi mielessä. Tämä oli se hetki, jolloin ne erityisesti oli mielessä. Jälkeenpäin kuulin, että kovin moni muukin oli vuodattanut kyyneleitä tällä taipaleella. Mitään liian suuria terveydellisiä ongelmia ei onneksi itselläni tullut. Eri paikkoja kolotti vuorotellen, mutta ne saatiin kuriin nopealla reagoinnilla. Jälkikäteen hiukan ihmettelen miten kroppani venyi tähän.

Viimeinen päivä oli ilon päivä. Kukaan ei huomannut pieniä vaivoja. Kaikilla oli ajatukset aivan nurkan takana häämöttävässä maalissa. Kun se vihdoin koitti, oli tunnemyrsky aikamoinen. Projekti, jonka eteen oli ponnisteltu lähes vuosi, oli käytänössä ohi. Joukkueen kesken syntyi aivan valtava yhteishenki. En ole aiemmin harrastanut joukkuelajeja, joten minulla ei ollut käsitystäkään mitä parhaimmillaan tällainen voi olla. Tämä tiimi on kokenut jotain sellaista yhdessä, mitä ei koskaan unohdeta. Yksi toisensa jälkeen illallispuheissa mainittiin, että jotain pysyvää muutosta on tapahtunut. Tällä matkalla on opittu paljon. Opittu sitä miten itse reagoi tiukassa paikassa, miten muut käyttäytyvät, mikä merkitys kapteenilla on ja paljon paljon muuta. On paljon sellaisia asioita, joita uskon pystyväni viemään mm. työelämään mukanani. Tämä oli yksikertaisuudessaan oman elämäni uskomattomin kokemus, johon olen päässyt mukaan. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet tukemassa sitä. Erityisesti perheelleni.


124 osumaa
0 kommenttia

SUOMALAISET USKOVAT YKSITYISAUTOILUN TULEVAISUUTEEN

Me SEO:lla olemme kiinnostuneita suomalaisten kuluttajien mieltymyksistä. Jotta voimme jatkossa tarjota asemillamme yhä parempaa palvelua, teetimme maaliskuussa 2017 Taloustutkimuksella tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää suomalaisten käsityksiä autoilusta ja mielikuvia huoltamoista. Internetpaneelilla toteutettuun tutkimukseen vastasi 1029 suomalaista maaliskuun 2017 aikana. Tutkimustuloksia tulen käsittelemään blogissani kolmen postauksen mittaisena sarjana. Ensimmäinen osassa käsittelen suomalaisten mieltymyksiä autoilusta.

Tutkimustulokset osoittivat, että seuraavan viiden vuoden päähän yksi trendi nousi ylitse muiden: yksityisautoilu. Jopa 76 prosenttia suomalaisista haluaa ajaa omalla tai työsuhdeautolla vuonna 2022. Miesten keskuudessa oma auto on naisia suositumpaa. Miehistä 83 prosenttia ja naisista 69 prosenttia uskovat ajavansa omalla tai työsuhdeautolla vuonna 2022. Julkisen liikenteen suosio ei näytä saavuttavan vielä seuraavan viiden vuoden aikanakaan yksityisautoilua, koska vain 2 prosenttia kokee julkisen liikenteen mieluisimpana vaihtoehtona vuonna 2022. Vastaavasti auton vuokraaminen (7%) ja erityisesti kimppakyydit (6%) koettiin potentiaaliseksi vaihtoehdoksi pääkaupunkiseudulla ja nuorten naisten keskuudessa. Myös tuloilla oli vaikutusta kimppakyyti- ja vuokra-autoinnostukseen: mitä pienemmät vuositulot niin sitä suurempi kiinnostus.

Tutkimuksen tulosten pohjalta voinen todeta, että pitkien välimatkojen Suomessa oma auto koetaan tulevaisuudessakin tärkeimmäksi liikkumismuodoksi. Millaisilla energiamuodoilla autot tulevaisuudessa liikkuvat ovat sitten asia erikseen.

112 osumaa
0 kommenttia

Pyörällä Pariisiin!

Siis mitä?! Luit oikein. Olen yksi Team Rynkeby –Helsingin joukkueen pyöräilijöistä, jotka aloittavat viikon mittaisen maantiepyöräilyurakan perjantaina 7.7 Helsingistä kohti Pariisia. Onko tuossa mitään järkeä? No, tässä on itse asiassa aika paljonkin järkeä. Koko homman juju on siinä, että keräämme varoja tällä tempauksella syöpäsairaille lapsille. Viime vuoden joukkueet saivat kokoon lähes 350 000 euroa! Tänä vuonna näyttää siltä, että ylitämme kirkkaasti tuon summan. Yksi matkan mahdollistaneista yhteistyökumppaneistamme on SEO. Heti alkuun jo lämmin kiitos SEO:lle, Artolle ja koko SEO:n henkilökunnalle. Ilman teitä tärkitä kumppaneita ei tätä upeaa hanketta olisi olemassa.

Alun alkaen Team Rynkeby on saanut alkunsa vuonna 2002 kun muutama tanskalainen pyöräilyn harrastaja lähti Tanskasta käsin seuraamaan Tour De Francen maalintuloa Pariisiin. He keräsivät matkaa varten tukijoita ja saivatkin kerättyä niitä niin hyvin, että matkakassasta jäi varoja yli. He päättivät lahjoittaa ylijääneet varat paikalliselle lasten syöpää tukevalle yhteisölle. Tästä syntyi Team Rynkeby perinne. Hanke on kasvanut vuosi vuodelta ollen nyt jo niin iso, että Team Rynkeby joukkueita on kaikista pohjoismaista. Viime vuoden yhteenlaskettu lahjoitussumma hyväntekeväisyyteen oli yli 8 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut kymmeniä prosentteja joka vuosi. Suomessa kerätyt varat lahjoitetaan lyhentämättömänä Sylva ry:lle ja Aamusäätiölle, joka tukee syövän tutkimustyötä. Sylvan tehtävä on auttaa niitä perheitä, joissa on syöpää sairastava lapsi.

Törmäsin itse sattumalta hankkeeseen parisen vuotta sitten Porvoon Kuntoajoissa. En voi kutsua itseäni aktiiviurheilijaksi tai edes liikkujaksi ennen tätä. Jos ei nyt nuorouuden urheiluaikoja muistella. Niistä ajoista ei ollut kuin muistoja jäljellä. Kuntoa ei. Kun kuulin asiasta ensimmäistä kertaa, kuulosti homma todella hienolta. Mutta, että itse pystyisi ajamaan alkukesän aikana vaaditut 2 500 kilometria ja sitoutumaan treenaamaan ihan oikeasti koko talven ennen tätä. Minullahan on työ. Ja pienet lapset. Jotenkin asia jäi kaivertamaan mieltäni ja kun sitä tarpeeksi mietti, niin ajatus kirkastui. Miten kummassa ne kaikki muut ovat tähän sitten pystyneet? Miksi en minäkin? Vuosi "ensikohtaamisesta" ja hakupaperit olivat sisällä. Lahtelaisuudesta oli ehkä hyötyä hakuprosessissa. Noin puolet hakijoista pääsee mukaan. Onhan minulla täysin koskematon maapeä muun muassa yhteistyökumppaneiden hankintaan. Mihin sitten sitouduin 1.10.2016 – 30.9.2017? Sitouduin harjoittelemaan systemaattisesti ohjeiden mukaan. Sitouduin edistämään hanketta parhaani mukaan. Sitouduin toimimaan kannustavlla asenteella. Kun junaan pääsi mukaan, on se ollut menoa. Mikään asia ei ole tuntunut ylivoimaisen vaikealta. Hommassa taisi olla sittenkin se päätöksenteko vaikeinta. Olen monta kertaa saanut vastailla miten ihmeessä jaksat ajaa Helsinkiin treeneihin ja tulla yömyöhään kotiin? Miten voit jaksaa ajaa 5 tuntia pyörällä, eikö se ole jo tylsää. No ei ole! Tässä kohtaa oman päätöksen lisäksi tukea ja iloa on antanut joukkue. Joukkue, jonka kesken on syntynyt valtava, ennenkokematon yhteishenki.

Harjoittelumme on koostunut 2 kertaa viikossa tehtävistä yhteistreneistä. Toinen oli peruskestävyystreeni, jossa esimerkiksi teemme 3 tunnin spinningin tai 3 tunnin reippaan (Lue: todella reippaan) kävelylenkin. Kevättä kohden "pk" treenit on vaihtunut maantielle, jossa tuntimäärät ovat edelleen kasvaneet. Pisimmät yhteislenkit ovat olleen yli 200 kilometrin mittaisia. Tämä simuloi sitä kuormitusta, jonka saamme Pariisin matkalla. Ajamme päivässä juuri tuon 200 kilometria. Erona vain se, että se toistuu seitsemänä päivänä peräkkäin ilman palautumista. Yhteistreenien lisäksi jokainen on harjoitellut omaehtoisesti. Viikkotuntimäärät ovat talvikaudella 8-12h ja keväällä 12-15 tunnin luokkaa. Onhan tuo painoakin tiputtanut 12 kiloa...ja paljon muutakin hyvää tuonut!


Nyt kun H-hetki on aivan käsillä, alkaa pieniä perhosia tuntumaan vatsassa. Monenlaisia tunteita ilmassa. Ympäriltä tulee paljon kannustuksia, hengessä ollaan mukana. Joukkueen henki on huipussaan, joka päivä olemme yhteyksissä. Vähän on alkanut myös mietityttämään mitä sitten kun tämä kohta loppuu? Taidan hakea uudestaan. Sillähän tuo ratkeaisi...No, ensin ajatukset kootaan kuitenkin huomenna kello 13:15 starttaavaan urakkaan. Koitostamme voi seurata nettisivujen kautta tai vaikkapa livelähetyksen kautta, johon löytyy myös linkki nettisivuiltamme www.teamrynkeby.fi.

Anna-Kaisa Packalen

Kirjoittaja on 39-vuotias lahtelainen palvelujohtaja, joka lähti toteuttamaan yhtä unelmaansa. 7.7.2017 alkaen taitetaan viikon aikana n. 1200 km:n matka pyörällä Pariisiin. Hankkeella kerätään varoja syöpää sariastavien lasten hyväksi.

68 osumaa
0 kommenttia

Tervetuloa SEO:n blogiin!

Me SEO:lla etsimme aktiivisesti keinoja tarjota asiakkaillemme yhä enemmän uusiutuvia polttoaineita, jotka ovat ympäristöystävällisimpiä kuin perinteiset polttoaineet. Meille on erittäin tärkeää, että uusiutuvien polttoaineiden kehitys tapahtuu kotimaassamme ja pystymme täten yhä uudelleen täyttämään meidän tärkeimmän arvolupauksemme eli suomalaisuuden. SEO:lle arvolupaukset ja niiden täyttäminen on kunnia-asia.


Suomalaisuuden ja uusiutuvan lisäksi meille tärkeimmät arvot ovat paikallisuus ja yrittäjävetoisuus. Näiden arvojen toteutumisesta huolehtivat pääasiassa itsenäiset yrittäjäkauppiaamme. Meillä on tällä hetkellä 146 yrittäjäkauppiasta ja he tarjoavat asemillaan yksilöllistä palvelua. Polttoaineiden lisäksi SEO-asemilta löytyy muun muassa toinen toistaan herkullisempia kotiruokia ja leivonnaisia. Blogimme kautta avaamme yhä enemmän elämää SEOlaisena niin kauppiaiden kuin kuluttajien näkökulmasta.


Näin juhannuksen alla haluamme toivottaa teille rauhallista Juhannusta. Muistattehan että SEO-asemat tarjoavat mukavia virkistyshetkiä Juhannuksen ruuhkiin, joten kurvaa lähimmälle asemallesi ja pidä ansaittu ruokatauko tai herkutteluhetki!

Arto Viljanen
toimitusjohtaja
Suomalainen Energiaosuuskunta SEO

 

300 osumaa
0 kommenttia